Chriden Kirjavalinta: Valan velvoittamana

Tutustuin ensimmäistä kerta Khassan Baieviin sattumalta viime kesänä Piihovin ABCn kirjakaupassa. Se oli lyhyt ensitapaaminen joka tuolloin rajoittui lähinnä takakannen läpilukuun. Olin nimittäin luvannut itselleni etten osta lisää kirjoja, sillä kirjahyllyssäni on niitä jo ihan tarpeeksi. Ja olin tyytyväinen, olinkin pitkään onnistunut pitämään tämän lupauksen. Mutta pysähtyessäni pari kuukautta myöhemmin samaisessa paikassa tiesin jo ajaessani parkkipaikalle, että riippumatta kirjahyllyni koosta, minä halusin lukea tuon kirjan. Joten parantumattomana bibliofiilina sorruin ja ostin sen. Nyt jälkeenpäin voinkin vain todeta, että tuo kesäinen sattumatapaaminen on osoittautunut erittäin avartavaksi kokemukseksi.

Kun tšetšeniläinen kirurgi Khassan Baiev päätti vuonna 2004 kirjoittaa kirjan, hän teki sen kertoakseen Tšetšenian sodissa todistamansa kauhut maailmalle, mutta ehkä sitäkin suurempi syy oli halu tutustuttaa lukijat hänen omaan kotimaahansa. Tämän, jotta me ymmärtäisimme ettei kyse ole siitä maailmanrauhaa alati uhkaavasta terroristivaltiosta, joksi Venäjä sitä on vuosikymmeniä leimannut, vaan elämäniloisten ja perinteitä kunnioittavien ihmisten asustama maa, joka on koko olemassaolonsa ajan, sekä osana Tšetšeeni-Ingušian autonomista sosialistista neuvostotasavaltaa että myöhemmin itsenäisenä valtiona, joutunut elämään Venäjän suurvallan painostuksen ja jatkuvan uhan alla.

“Valan velvoittamana. Tšetšenikirurgi sodan keskellä” (“The Oath: A Surgeon Under Fire”) on pääasiassa muistelma ihmisestä ja lääkäristä, joka jätti lupaavan ja tuottoisan uran plastiikkakirurgina Moskovassa palatakseen sodan tuhoamaan kotimaahansa, jossa hän monen vuoden ajan ja jatkuvan kuoleman uhan alla yritti parhaansa mukaan toimia sotakirurgina (ala josta hänellä ei aluksi ollut minkäänlaista kokemusta) sekä kaupungin ainoana lääkärinä yli 80000 ihmisille. Ja vaikka hänen päätehtävänsä oli nimenomaan siviiliväestön auttaminen, Baiev uskoi aina että Hippokrateksen vala päti kaikkiin ihmisiin sodan osapuoliin katsomatta, joten hän hoiti niin venäläisiä kun korkea-arvoisia tšetšeniupseereitakin. Molemmat osapuolet leimasivat hänet täten petturiksi ja tuomitsivat hänet kuolemaan. Vuonna 2000 Baiev onnistui Physicians For Human Rights-järjestön kautta pakenemaan USAhan, jossa hän asuu nyt perheensä kanssa.

Henkilökohtaisen kertomuksen lisäksi kirja on myös rehellinen ja osittain karmiva poliittinen kuvaus siitä, miten tšetšenikansaa on vuosikymmenten ajan sorrettu ja halveksittu, enimmäkseen Venäjän toimesta. Baievin oma isä, Dada, peilaa kirjassa menneitä aikoja, jolloin tšetšeenejä mm. toisessa maailmansodassa syytettiin petturuudesta ja vakoilusta natsien puolesta, vaikka he olivat taistelleet urheasti venäläisten rinnalla Stalingradissa. Niitä seuranneet Stalinin kansanpuhdistukset ja kertomukset kansanmurhista mm. Makazhoyssa kesällä 1944 jäävät niinikään kummittelemaan lukijankin mieleen. Baiev itse joutuikin usein kokemaan taustansa aiheuttamat vaikeudet, mm. sisäänpääsy Krasnoyaskin lääketieteelliseen tiedekuntaan Siperiassa 1980 oli lähellä jäädä haaveksi, sillä Venäjän ulkopuolisia kansoja, johon tšetšeenit kuuluivat, ei päästetty opiskelemaan Venäjän yliopistoihin. Baievin onneksi urheilufanaattisessa Neuvostoliitossa opiskelupaikan pelasti tuolloin nuorena ansaitut judon ja sombon mestaruustittelit sekä mahdollinen ura valmentajana, jotka nostivat hänet lähes kansallissankariksi. Hänen omien sanojensa mukaan Baiev onkin jälkeenpäin miettinyt, josko hän ylipäätänsä olisi selvinnyt sodista ilman kyseistä urheilutaustaa. Vaikka hän ei kertaakaan sortunut väkivallan käyttöön, Baiev useasti kiittää kirjassa taistelulajien tuomaa henkistä ja psyykkistä valmennusta joka korostui mm. pommitusten keskellä suorittamissa vaativissa leikkauksissa.

Huomaan itse kirjoja lukiessani, että “lukurajani” on yleensä maksimissaan noin kolmekymmentä sivua kerrallaan, jonka jälkeen asetan kirjan sivuun. Tätä kirjaa lukiessani minun piti lähes pakottaa itseni lopettamaan, jotten lukisi koko teosta (420 sivua) kerralla läpi. Baiev kirjailijana on mukaansatempaava ja helppolukuinen (mikä tällaisille kirjailijataustaa omaamattomille ei aina ole itsestäänselvyys) eikä hän sorru liikaa saarnaamaan sodan moralismista ja vääryydestä vaan pysyy onnistuneesti tavoitteessaan sodan julmuuden todistajana. Ja tämän hän tekee hyvin; kuvauksissaan ja teksteissään Baiev osuu ytimekkäästi juuri siihen lukijan omaan ulnarishermoon, mikä sai ainakin minut lähes säpsähtämään ja aidosti pysähtymään. Kertomukset neurokirurgisista leikkauksista Baievin talon kellarissa tavallisen porakoneen avulla tai raaja-amputaatioista käsisahalla pommitetussa sairaalassa maalaavat lukijalle vahvan kuvan ihmisestä joka aidosti halusi tehdä hyvää ja auttaa kärsivää kansaa. Harvat vastaavat teokset onnistuvat kuvaamaan sitä iloa ja vaikeuutta joka liittyy humanitaariseen työhön näinkin hyvin.

Suuri osa kirjan viehätysvoimasta piilee ehkä myös siinä, että Tšetšenia on maa, jonka olemassaolosta ja taustasta moni ei loppujen lopuksi paljoa tiedä, minä mukaanlukien. Voin avoimesti myöntää että ennen tätä kirjaa, tietoni tästä kaukasialaisesta kansasta rajoittui juuri niihin alussa mainittuihiin uutiskuvauksiin Venäjän sotilaita raa’asti kiduttavista sissitaistelijoista. Syytä sotien syttymiseen en edes tiennyt. Nyt tiedän.

Khassan Baievin muistelmateos vuosistaan sotakirurgina on ehkä paras koskaan lukemani humanitaarisesta teosta kertova kirja ja uskallan siksi väittää että jokaisen lukutaitoisen historiasta ja humanitaarisuudesta kiinnostuneen yksilön ihmisen kannattaisi siihen tutustua. Eli jos juuri sinä satut näkemään tuon kirjan esim. kaupassa, kirjastossa tai vaikkapa Piihovin ABCllä, suosittelen että sinäkin sorrut ostamaan tai lainaamaan sen. Takaan että se on sen arvoista.

Tämän blogin kirjoittaja ei ole WSOYn eikä Piihovin ABCn palkkalistoilla ja kaikki ylistykset edustavat hänen omia rehellisiä mielipiteitä.

Mainokset

0 Responses to “Chriden Kirjavalinta: Valan velvoittamana”



  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




Suosituimmat artikkelit

Arkistot

Chride Twitterissä

Mainokset

%d bloggers like this: